headerkuva

Luonto

Kemien luontopolku (Lähtöpaikka Keski-Karjalan musiikkiopistolta, Kirkkotie 16)

Tohmajärven kuuluisaan vaara- ja lehtomaisemaan pääsee hienosti tutustumaan Kemien luontopolkua kiertämällä. Ulkomuseoalueen vierestä lähtevän noin 5km pitkän polun korkeuserot ovat melkoisia. Karuihin metsiin ja tasaisiin maisemiin tottuneille Jalanvaaran ja Piilovaaran nousut ja suojeltuun ketoalueeseen tutustuminen ovat todellisia elämyksiä. Reitin varrella on monia harvinaisia kasveja ja geologisia esiintymiä. Luosojoen varressa voi nähdä jälkiä majavien padonrakennuspuuhista.

Lue lisää…

Aconitum-kierros (Kirkkoniemi)

Kirkkoniemessä kulkeva luontopolku on saanut nimensä reitin varrella kasvavan lehtoukonhatun latinankielisestä nimestä Aconitum septentrionale. Tämä lähes kaksimetriseksi kasvava komea ruohokasvi on Tohmajärven kuntakukka ja todella näkemisen arvoinen. Reittipaaluihin kuvattu ukonhattukimalainen johdattaa kulkijan piilovaaran ukonhattulehtoon, joka on yksi Suomen hienoimmista lehtokohteista.
Noin 6 km pitkä luontopolku kulkee keskellä vanhaa kulttuuriseutua. Reitti kiertää kauniin Kirkkoniemen ympäri ja matkalla voit nähdä Tohmajärven vanhan kirkon, pitäjäntuvan, pappilan ja hautausmaat muistomerkkeineen.
Rantametsissä voit nähdä merkkejä monessa vaiheessa lasketun Tohmajärven vanhoista rantavalleista ja seurata lähietäisyydeltä Peijonniemen runsasta lintumaailmaa. Aconitum-kierrokselle pääset kirkon vierestä opastetaulun kohdalta.

Lue lisää…

Lintutornit

Peijonniemenlahden lintutornista avautuu loistava näköala muuttavien joutsenten ja muiden vesilintujen erityisessä suosiossa olevalle lahdelle. Parhaimmillaan alue on varhain keväällä vesilintujen muuton aikaan, jolloin lahdella voi lepäillä jopa 150 joutsenen parvi. Huhti-toukokuun vaihteessa lahdelta löytyvät lähes kaikki Suomen sisävesien vesilintulajit, monet lajit satapäisinä parvina.
Myöhemmin kesällä Peijoniemenlahdelta kuuluu yölaulajien konsertti: luhtahuitti, kaulushaikara ja ruokokerttuset pitävät yhdessä pikku- ja naurulokkien kanssa korvia huumaavaa soittoaan. Lintutornille pääset autolla Kirkkoniemeen johtavalta tieltä heti Tohmajärven entisen rajakomppanian komentopaikan aidan vartta pitkin.

Värtsilän Sääperinjärvi ja lintutorni ympäröivine peltoaukeineen on yksi Suomen tunnetuimpia lintujen havainnointikohteita. Alueella voi tavata oikeastaan minkä tahansa sisämaassa liikkuvan linnun. Kevätmuuton kohokohtia ovat harvinaiset petolinnut ja suuret hanhiparvet. Kesäyössä pelloilla kuuluu ruisrääkän laulu ja Sääperin pensaikossa heläyttää harvinainen kultasirkku.

Lue lisää…

Värtsilän laakson Natura-alueet

Metsäiset vaarat reunustavat luonnoltaan rikasta Jänisjokilaaksoa aivan itärajan
tuntumassa. Räykynvaaran lehto ja Hiidenvaaran kallioalue ovat maisemiensa ja
kasvillisuutensa vuoksi arvokkaita luontokohteita.

Sääperinjärvi ympäristöineen kuuluu maamme parhaisiin lintupaikkoihin. Vuoteen 2013
mennessä alueella on tavattu 260 lintulajia, joista noin 150 pesivinä. Hopeakallion ja
Sääperin lintutornit helpottavat lintujen havainnointia varsinkin muuttoaikoina.
Värtsilän laakso tunnetaan myös yölaulajistaan.

Paikkakuntamme luontotunnukset

Keski-Karjalan luonnonsuojeluyhdistykset valitsivat 1996–97 kuntien luontotunnukset.
Tuolloin Tohmajärvi ja Värtsilä eivät vielä olleet yhdistyneet.

Stauroliitti – Keski-Karjalan ja Tohmajärven tunnusmineraali
Järvimalmi – Värtsilän tunnusmineraali
Konglomeraatti eli sorakivi – Tohmajärven tunnuskivi
Kvartsiitti – Värtsilän tunnuskivi
Lehtoukonhattu (Aconitum septentrionale) – Tohmajärven tunnuskasvi
Ukontulikukka (Verbascum thapsus) – Värtsilän nimikkokasvi
Idänhepokatti (Tettigonia cantans) – Tohmajärven tunnuseläin
Hirvi (Alces alces) ja kultasirkku (Emberiza aureola) – Värtsilän tunnuseläimet