Algot Untolan asuinpaikat ja elämänvaiheet

 

1. 28.11.1868 – 1879 Tohmajärvi, Peijonniemi.

Algoth syntyi ja varttui Peijonniemen Nenolan tilalla. Perheen viides ja viimeinen lapsi, Siiri, syntyi v. 1877. Samana vuonna Algoth aloitti isoveljensä Aleksanterin kanssa kansakoulun Kemiessä, nykyisen museoalueen vieressä olevassa rakennuksessa.

2. 1879-1885  Ruskeala, Matkaselkä

Perheen talous heikkeni 1870-lopulla ja Jaakko-isä vaihtoi Nenolan tilan 40 km päässä Ruskealan Matkaselän kylässä olevaan tilaan. Lapsuuden ympäristöstä irtaantuminen teki Algothin sulkeutuneemmaksi. Vuonna 1881 Jaakko-isä kuoli sairauden myötä ja perhe köyhtyi. Isän kuolema oli Algothille raju menetys ja taloudellinen kurjuus estivät lahjakkaan pojan Joensuun lyseoon pääsyn. Tämä katkeroitti hänet lopuksi elämäksi.

Maria-äiti avioitui v. 1882 lampuoti Juhana Skovsikin kanssa, josta lapset eivät pitäneet lainkaan. Lasten holhoojaksi määrätty isäpuoli alkoi hävittää perheen omaisuutta juomalla ja holtittomalla elämällä. Vanhimmat lapset alkoivat hakeutua palkollisiksi lähiseudun taloihin.

3. n. 1885-1887 Tohmajärvi, Kemie

Algoth pestautui rengiksi kummisetänsä ja tätinsä miehen Simo Talluksen taloon. Häntä kohdeltiin kuin muitakin palkollisia. Renkiajoilta juontaa juuret tohmajärveläiseen kansankuvaukseen, joka näkyy selvästi Maiju Lassilan pääteoksessa Tulitikkuja lainaamassa.

4. 1887-1891 Sortavala

Algoth opiskelee Sortavalan seminaarissa kansakoulun opettajaksi ja valmistuu v. 1891. Seminaarirakennuksen seinässä on entisen opiskelijan,  kirjailija Maiju Lassilan muistokyltti

5. 1891-92 Raahe

Algoth Tietäväinen toimi kansakoulunopettajana yhden lukuvuoden ja osallistui raittiusseuran toimintaan. Hän oli perustamassa Raahen työväenyhdistystä ja toimi sen 1. puheenjohtajana.

6. 1892 Kälviä

A.T. toimi kansakoulunopettajan viransijaisena syyslukukauden Kälviällä.

7. 1893-1900 Viipuri

A.T. työskenteli opettajana Viipurin kansakouluissa. Hän vaihtoi nimensä Untolaksi v. 1894. Viipurin vuosina vieraiden kielten opiskelu vahvistui entisestään. Untolan on sanottu hallinneen useita kieliä. Hän hallitsi ainakin venäjän, saksan, ranskan, ruotsin ja italian kieltä. Olipa hän perehtynyt myös kiinan ja japanin kieleen sekä latinan sananparsiin.

8. 1900-04 Pietari

Algot Untola harjoittaa Pietarissa puukauppaa ja toimii kotiopettajana. Untola avioituu Therese Marie Küstringin kanssa. Untolan sanotaan yrittäneen estää häät aivan viime hetkellä, kun hän oli saanut kuulla lääkäriltä vaimonsa olevan hermafrodiitti (omasi kummankin sukupuolen piirteitä). Untola poistui kesken hääjuhlan, eikä koskaan enää tavannut vaimoaan. Virallinen avioero tapahtui v. 1913.

9. 1904- 05 Lohja

Untola toimi kansakoulunopettajana Lohjansaaren kansakoulussa. Lohjalla Untola tutustuu leskeksi jääneeseen Olga Jasinskiin, jonka kanssa Untola eli suhteessa muutaman vuoden ajan.

10. 1905-06 Kaustinen

Untola toimii opettajana Vintturin kansakoulussa ja perustaa koululle lainakirjastoa. Hän johtaa nuorisoseura- ja teatteritoimintaa.

Marraskuun 1905 suurlakko vaikutti ratkaisevasti Untolan yhteis-kunnallis-poliittiseen vaikuttamishaluun. Hän kirjoittaa Kokkola-lehteen kansaa kiinnostaneita Liisan Antin pakinoita sekä usein pääkirjoituksena olevia Maalaisen mietteitä. Maalaisen mietteissä toistuvat tietyt kansallisiin, kielellisiin ja sosiaalisiin epäkohtiin liittyvät teemat.

11. Jyväskylä 1906-08 Untola päättää opettajauransa Kaustisilla v. 1906 ja aloittaa päätoimisena oikeistolaisen vanhasuomalaisen puolueen agitaattorina. Untola oli intohimoinen suomalaisuuden ja kansanvaltaisuuden kannattaja ja uskoi suomalaisen puolueen voivan parhaiten näitä asioita edistää.

Hän kiertää puhujamatkoilla pitkin Pohjanmaata ja Keski-Suomea, mutta tukikohtana on Jyväskylä. Hän osallistuu myös Suomalainen-lehden toimitustyöhön.

Untolan ja Jasinkin yhteinen lapsi kuolee ja pariskunnan suhde rakoilee. Jasinksi kaataa rikkihappoa Untolan sukuelimille.

12. Pori 1908-09

Untola toimii Satakunta-lehden päätoimittajana kirjoittaen pääkirjoituksia, alakertapakinoita ja eduskuntapakinoita. Untola pettyy suomalaisen puolueen mahdollisuuksiin edistää suomalaisuuden ja kansanvaltaisuuden asiaa. Hän päättää luopua toimitustyöstä ja ryhtyy ”kirjoitustyöntekijäksi”.

Toimitustyön ohessa Untola alkaa kirjoittaa esikoisteostaan Harhamaa.

13. Hämeenlinna, Hyvinkää 1909 kevät

Untola asuu matkustajakodeissa ja toimittaa niistä järkälemäisen Harhaman tekstejä. Kirjaa voi pitää jonkinlaisena fiktiivisenä omaelämänkertana. Kirja kohautti ilmestyessään ja aiheutti kirjasodan.

14. Viipuri 1909-11

Untola toimii kotiopettajana ja jatkaa kirjailijantyötään. V. 1910 ilmestyy merkkiteos Tulitikkuja lainaamassa Maiju Lassila –kirjailijanimellä. Sille myönnetään kirjallisuuden valtionpalkinto, josta Untola kuitenkin kieltäytyy.

15. Kerava 1911 kevät-kesä

Kirjoitustyö jatkuu. Kustannustoimittaja menee yllättäen ja kutsumatta tapaamaan Untolaa tämän vinttihuoneistoon. Tämä on ainoa kerta, kun kustannusväki näkee kirjailijaa.

16. Kouvola 1911 syksy – 1912

Untola harjoittaa kirjailijan toimintaa ja haluaa salata Kouvolassa henkilöllisyytensä esiintyen nimellä Väinö Stenberg.

17. Helsinki 1912 syksy – Runeberginkatu 6 v. 1913 alkaen

Helsinkiin Untola päätyi ilmeisesti siksi, että suuremman kaupungin vilinässä hän saattoi säilyttää yksityisyytensä.

Vuoden 1913 alusta lähtien Untola asettui asumaan Helsingin keskustaan Runeberginkatu 6:een ja asui siellä kuolemaansa asti. Talokirjoissa hän oli nimellä A. Rantala.

Koko kirjoittajauransa aikana Untola halusi salata henkilöllisyytensä, eikä koskaan halunnut tavannut kustannustoimittajia.

1. 1916 Untola julkaisee Irmari Rantamala –nimellä Työmies-lehdessä Porvarikirjeitä, joissa kritisoidaan voimakkaasti suomalaista puoluetta. Untolasta tulee sosiaalidemokraattien pää-äänenkannattaja Työmiehen vakituinen toimittaja. Kirjoituksillaan hän oli merkittävässä asemassa kansalaissodan aikana punaisten hengenluojana.

Untola vangitaan ja tuomitaan kansankiihottajana. Teloitusmatkalla 21.5. 1918 Santahaminaan Untola hyppää laivasta ja hänet ammutaan veteen Suomenlinnan edustalla. Hauta on Santahaminassa.

 

Takaisin Maiju Lassila-sivulle..